Kokeilin ensimmäistä kertaa elämässäni pakettimatkaa, johon sisältyi kaikki – all inclusive. Olin välttänyt tällaista vaihtoehtoa oman vaihtelunhaluni vuoksi, mutta sitten matkustimme Kyprokselle seurueessa, johon kuului puoli sukua. All inclusive alkoi tuntua järkevältä jo varausvaiheessa.
En ollut aiemmin käynyt Kyproksella ja mielikuvani Ayia Napa:sta oli nuorison bilepaikka. Meidän seurueemme koostui kuitenkin 6-60 ikäisistä. Olimme reissussa hieman sesongin ulkopuolella, joten bilekylässä oli normaalia rauhallisempaa. Lisäksi valtavan iso ja upea Atlantic Sungarden -hotellialueemme sijaitsi muutaman kilometrin syrjässä kylästä.
Täyshoitoturistiksi oppii nopeasti
Heti ensimmäisenä iltana ravintolassa kaikilta lähti ihan käsistä – kaikkea piti maistaa. Ja ähkyhän siitä tuli. Seuraavana päivänä ihmettelimme miten jaksamme syödä lounasta niin pian aamiaisen jälkeen ja sitten vielä illallista. Menimme kaikkiin kattauksiin mahdollisimman myöhään, jotta olisi ehtinyt tulla nälkä.
Mutta kas, jo viikon puolivälissä olimme kaikkiin ruoka-aikoihin paikalla ja loppuviikosta oli nälkä aina tietyllä kellonlyömällä. Saimme kokea, kuinka ihminen laitostuu nopeasti.
Meitä oli reissussa 17 henkilöä, sillä olimme suvun kesken juhlimassa 60-vuotispäiviä. All inclusive oli meille ainoa toimiva tapa syödä yhdessä, sillä pöytävaraukset paikallisravintoloista olisivat olleet mahdottomia jättiseurueelle.
Budjetti ja kieli hallussa
Lapsiperheelle all inclusive voi olla erinomainen valinta, koska se auttaa lomabudjetin ennakoimisessa. On rennompaa lähteä lomalle, kun ei tarvitse jännittää kuinka iso lasku perässä seuraa.
Lapset ovat lomalla aina kinuamassa jätskiä, limua tai pop cornia. All inclusive -hotellissa välipalat ja juomat kuuluvat hintaan ja lapset oppivat nopeasti asioimaan itse. Eskarilainenkin tilasi kolmantena päivänä jo sujuvasti englanniksi – ”one pop corn, please”. Ja vaikka aluksi tuntui, että lapset söivät koko ajan jätskiä, niin pian se tasoittui. Taisivat kyllästyä.
Vaivatonta elämää auringossa
Viikko lähti nopeasti kulkemaan omalla painollaan: aamiaisen jälkeen asettauduimme altaalle, siitä siirryimme lounaalle, sen jälkeen valuimme uimarannalle tai snorklaamaan. Auringonlaskua seurasimme usein omalta terassiltamme, ennen kuin aloimme valmistautua illalliselle ja sen jälkeen nukkumaan. Seuraava päivä sujui samaa rataa.
Itse en käynyt viikon aikana juuri Ayia Napan keskustaa kauempana. Vesipuistossa kävimme lasten kanssa päiväretkellä. Osa porukasta kävi sentään bussilla pääkaupunki Nikosiassa. Olin lähtenyt reissuun aivot narikkaan -ajatuksella ja sitä myös toteutin. Makasin aurinkotuolissani lukemassa kirjaa, nautin auringosta, merestä ja maisemista sekä puuhastelin lasten kanssa.
Hotelliohjelmaa joka päivälle
Yleensä all inclusive -hotellit ovat suuria hotellialueita, joissa järjestetään monta kertaa päivässä ohjattua toimintaa. Meidän jalkapallosukumme viritti kahteen kertaan kunnon pelit – ensin voitimme ohjatun turnauksen ruotsalaisia vastaan ja toisen pelin pelasimme keskenämme.
Osa osallistui aamujoogaan, osa allasjumppaan, jotkut Bamse-discoon. Viikko sujui nopeasti, mutta loppua kohti alkoi hieman kyllästyttää. Ehkä sekin oli hyvä, tuntuipa kotiinpaluu ihan mukavalta vaihtelulta.
Enemmän laiskottelua kuin seikkailuja
Vyötärölleni kertyi viikossa jopa 4 lomakiloa, joista lasken ainakin puolet all inclusiven ansioksi. Oma syy tietenkin, koska en osannut pysyä kohtuudessa. Sain vaivatonta lomailua, mutta Kyproksen saaresta en osaa kertoa paljoakaan, koska näin siitä kovin vähän.
Liikkuminen matkakohteessa on toki omasta aktiivisuudesta kiinni, mutta pakko myöntää, että kun hotellilla on hyvää, jo maksettua ruokaa, niin sitä miettii, että viitsiikö kovin monena iltana lähteä etsimään paikallista ravintolaa, josta saa aikaiseksi perheenkokoisen lisälaskun.
Suosittelen all inclusive -lomaa erityisesti perheille, joissa on useampi pieni lapsi, ja jotka lähtevät lomalle hakemaan vaivattomuutta. Perheenäideille on pelastus, kun ei tarvitse tehdä ruokaa eikä edes miettiä, että mihin ravintolaan mennään ja syövätköhän lapset siellä mitään.
Plussat ja miinukset listana
+ lomabudjetin ennakoitavuus: kaikki on maksettu valmiiksi
+ toimii isolle porukalle, jolle pöytävaraukset hankalia
+ toimii lapsiperheelle, myös jätskit ja limut kuuluvat hintaan
+ toimii, jos ruokalajit ja buffan teemat vaihtuvat joka päivä
+ isoilla hotellialueilla on päivittäin ohjattua toimintaa
+ hotellilta ei välttämättä tarvitse lähteä mihinkään
+ vaivatonta lomailua, mitään ei tarvitse suunnitella
– buffassa tulee helposti syötyä ja juotua liikaa
– jatkuvaan syömiseen tottuu ja vatsalaukku venyy
– buffa alkaa kyllästyttää, ellei ruokatarjonta vaihtele
– lomakohteeseen ei juuri tutustu, jos viihtyy liian hyvin hotellialueella
– yllätyksellisyyttä on turha odottaa
– toista viikkoa en jaksaisi samalla kaavalla…
Ja eikun lomaa suunnittelemaan. All inclusive or not.
Kotoapoistuja 
Ollaan myös välillä mietitty tuota tapaa matkustaa mutta meille tuo tuo liikaa rajauksia lomaan. Ollaan vähän sellainen perhe, että halutaan tehdä asioita omaan tahtiin ja oman kiinnostuksen mukaan. Eli meillä aina jää sitten varaamatta tuon tyypin matka.
Hyvä kuitenkin nyt nähdä tuo lista hyvistä ja huonoista puolista.
Hei NelliL, kiva, että koit jutun hyödylliseksi! Itsekin olen aina vieroksunut All inclusive -lomaa, mutta oli hyvä kokeilla ja todeta, millaisia sen vaikutukset lomailuun ovat.
Sanoisin, että mitä pienempiä lapsia perheestä löytyy, niin sitä kätevämpi, että kaikki on valmiina ja pienellä alueella tapahtuu. Isompien lasten kanssa en niinkään suosittele, koska silloin lomailussa avautuu mahdollisuus aivan uusiin seikkailuihin. Ehkä puolihoito voisi toimia, eli illallinen hotellissa. Ja pariskuntareissulla ottaisin hotellista vain aamiaisen.